Keväällä puhaltavat raikkaat tuulet. Sitä janoaa selkeää ja siistiä ympäristöä. Mutta, mitä heittäisi pois ja mitä säilyttäisi? Japanilainen Mari Kondo kirjoitti kirjan KonMari-menetelmästä, jolla saadaan koti siistiksi. Hänen mukaansa projekti aloitetaan tavaran poisheittämisellä. Säilytetään ainoastaan ne tavarat, jotka tuottavat iloa. Homma pitäisi tehdä kerralla kuntoon. Hän ei suosittele menetelmää, jossa siivotaan huone kerrallaan, jota itse olen pitänyt parhaana menetelmänä. Hänen mukaansa saman kategorian tavarat kerätään eri huoneista yhteen kasaan ja sitten vaan aloitetaan lajittelu.
Olen pureksinut ja sulatellut noita oppeja. Hamstraan monia asioita, mies taas ihan toisia. Molemmat heittäisivät pois ihan eri asioita. Tästä ei tule helppoa, mutta aloitan siitä, mihin tunnen suurinta vetoa. Se on nyt juuri keittiön ruokakomerot. Siirryn terveellisempään ruokavalioon. Kyytiä saivat monet ruokapaketit. Joissakin oli jo päivämäärät menneet vanhoiksi ja jotkut koin epäterveellisiksi. Pyrin syömään nyt gluteenitonta, mahdollisimman vähän mitään säilöntäaineita sisältäviä ruoka-aineita.
Kun ruokapurkit järjestyivät uuteen uskoon, lasipurkeissa lukee erilaisten pähkinöiden, siemenien, riisien, kvinoan, kookoshiutaleiden ja kuivahedelmien nimilappuja. Alimmaisesta ruokalaatikosta kyllä löytyy edelleen vehnäjauhoja ja muita ruokatarvikkeita. Meillä kokkkaavat muutkin kuin minä.
Kun menen ruokakauppaan, tutkin hyllyjä ja tuoteselosteita entistä tarkemmin ja innokkaammin. Pysähdyin mustapapu-spagetin eteen ja tuote sujahti ostoskoriini. Se on piristävän väristä gluteenitonta pastaa ja samalla proteiini- ja kuitupitoista.
Tänään päätin kokeilla tuota spagettia. Mitä siitä valmistaisin? Tänään en halua mitään monimutkaista. Pakasteesta löytyi lempiherkkuani, katkarapuja. Siispä katkarapupastaa. Pari salottisipulia pannulle ja kerman ja kermaviilin loput. Sitten siihen hieman tomaattipuretta ja arrabiata-pestoa mausteeksi suolan ja mustapippurin lisäksi. Spagetti kiehui kuudessa minuutissa, joten ateria valmistui nopeasti.
Pieni nipsaus persiljaa keittiönpöydän yrttivalikoimista ja ruoka on valmista.
Hieman pasta luovutti vahvaa väriään keittyessä, mutta annos maistui mainiolle.
Facebookissa silmäni tavoitti ystävättären postauksen, jossa kerrottiin, että mustat pavut ovat erittäin terveellisiä naisille heidän menopaussin aikana. Varmasti ne ovat terveellinen vaihtoehto kaikille muillekin.
Pienin askelin kohti terveellisempää huomista!
Herkullisen näköinen anoos...luulempa, että maistuisi minullekkin..:)
VastaaPoistaIrmastiina, oli oikein herkullista. Spagetin kanssa voisi hyvin kokeilla erilaisia kasviksiakin. Mutta niiden valmistaminen vaatii enemmän työtä ja aikaa.
PoistaTämäpäs olikin mielenkiintoista! Itse olen ollut kasvissyöjä 36 v.ja jonkin verran altis näille ruokavaliolle ja juuri sain ohjetta välttää papuja (joita olen syönyt aika paljon) kohta kun lähestyn vaihdevuosi-ikää. En oikein pidä tästä ajasta kun on niin hysteerinen suhde helposti ravintoon. Yritän vielä juuri opiskella gluteiinitonta elämää kun meillä töissä moni kärsii keliakiasta ja olisi kiva leipoa..en uskalla opiskella KonMaria, se kuulostaa niin houkuttelevalta. Minä uskon tuohon sinun yksi huone kerrallaan-systeemiin mieluummin :)
VastaaPoistaSametti Hortensia, minäkin olen ollut kasvissyöjä 30 vuotta, mutta äyriäiset ja kala kuuluvat ruokavaliooni ja joskus myös linnut.
PoistaNyt on todettu jo aika yleisesti, että vehnä on lähes yhtä kammottava ruoka-aine kuin sokeri. Siksi yritän siirtyä gluteenittomaan. Mutta en ole mikään ehdoton. 80/20-suhde toimii hyvin tässäkin asiassa.
Pienin askelin olen minäkin koettanut ruokavaliotani siivota, pavut ovat erityisherkkuni samoin kalat, äyriäiset, linnunliha, punaista lihaa välttelen. Ohra ei tunnu sopivan ollenkaan ja kaupan leivästä tulee niin paksu olo, siksi leipää teen aika useinkin. Ilahduin kun löysin kaupasta kotimaista kypsennettyä luomuhärkäpapua! Aikas ihanan näköistä tuo tumma spagetti, varmaan maukasta!
VastaaPoistaTuo yhden huoneen on kyllä mulle sopivampi edelleen, meilläkin tahtoo rakkaita tavaroita riittää!
Saila, pienin askelin -politiikka on mainio. Sitä itsekin noudatan. Olen huomannut, että vehnä ei enää sovi minulle. Mutta en ole mikään ehdoton. Lauantaina ystävättären ylitsevuotavasta herkkupöydästä nautin hyvillä mielin puolukkapiirakkaa, joka oli leivottu vehnäjauhoihin.
PoistaTuo kotimainen luomuhärkäpapu kuullostaa tosi hyvälle ruoka-aineelle. Täytyykin etsiä sitä keittiöön.
Tuota samaa spagettia on meilläkin, samoin kotimaisia härkäpapuja:)
VastaaPoistaSussi, olet keksinyt nuo tuotteet ennen minua. Minä tässä vasta opettelen uusille tavoille pikku hiljaa.
PoistaEn saisi koskaa mitää tehtyä, jos en siivuaasi ja järiestääsi palaa kerralla.
VastaaPoistaNavettapiika, minulla on sama metodi. Enkä aio luopua siitä. Luulenpa, että japanilaisilla on paljon pienemmät kodit. Ehkä siellä nuo kaikki ohjeet toimii paremmin.
PoistaTuo KonMari on kovasti kysytty kirja meidän kirjadtossakin, en ole vielä ehtinyt tutustua. Toisaalta en ole kova tavaroiden hamstraaja, vaikkakin ylimääräistä, poisheitettävää roinaa löytyy komeroista yllin kyllin. Huone ja kaappi kerrallaan mennään meilläkin :)
VastaaPoistaKonnadonna, siinä on paljon hyviä ajatuksia. Mutta kaikkea ei pidä uskoa. Mikä toimii itselleen hyvin, siitä ei kannata luopua. Toki hyviä ohjeita siitä myös saa - ja innostusta.
PoistaOlen ollut monta kuukautta aika tiukalla kuurilla ja välttänyt sokereita ja vehnää. Olo on paljon kevyempi kaikin puolin, ei ole sellaista turvotusta ja "paksua oloa" kuin aiemmin.
VastaaPoistaKyllä itsestään kannattaa pitää huolta. Ihanaa kevään jatkoa sinulle!
Eeviregina, hienoa, että olet jo monta viikkoa jaksanut välttää sokeria ja vehnää. Dieetit eivät ole koskaan mitään helppoja. Minulle tuo vehnä ei kertakaikkiaan sovi. Sokeri ei koskaan ole ollut terveellistä. Harmillista, että sitä on melkein kaikissa leivonnaisissa.
PoistaKiitos, laitoit miettimään elämäntapamuutosta. Eihän se ole ensimmäinen kerta, kun tuon aiheen äärelle pysähdyn, mutta yhä enemmän alan ihmettelemään, kuinka mukavuuden haluinen ihminen on, vaikka kyseessä on oma terveys. Eihän se vaadi, kuin pieniä askelia <3
VastaaPoistaRuusunmekko, niinpä pieniä askelia kohti terveellisempää ruokavaliota. Ei mitään dramaattista ja suurta muutosta. Mutta sitä on niin tottunut niihin omiin kuvioihin, että pienikin muutos vaatii pysähtymistä ja pohdintaa.
PoistaNoin täytyykin tehdä KonMarin ohjeilla, muuten ei tule hommasta mitään :)ja ruokaremonttikin aloittaa...
VastaaPoistaMarkka, no oletpas sinä tomeralla tuulella! Pannaan koti ja kroppa kuntoon kerralla!
Poista