Sateiden välissä

Nyt on satanut vihdoinkin! Kuuroja tulee vähän väliä ja myrskytuuli meinaa viedä peruukin mennessään. Hyvä niin! Koko pihan ilma raikastui ja kasvu lähti vauhtiin huimaa vauhtia. Tuijalta saatu vuorirevonpapu on pikkuhiljaa levinnyt ja nyt se levittää keltaisen ilosanomaa laajalla rintamalla.

Lumpeet täyttävät ylälampea ja siellä ajelehtii irtonaisia suovehkan juurakoita. Jäätkö niitä ovat moukaroineet?

Rannassa kielot ovat levinneet. Siellä kasvaa sananjalkoja, jotka avaavan nyt nyrkkiin puristuneita lehtiään. Olen istuttanut sinne sekaan tulppaaneita. Kilpirikot kukkivat nyt ennen kuin lehdet ovat työntyneet esille. Kalliokielojen kukinnasta nautin kovasti.

Ylätalon keittiön ikkunanäkymä on nyt komeimmillaan. Koristeomppu on täydessä kukassa. En muista, koska se olisi noin runsaasti kukkinut. Siinä on parina edellisenä vuonna ollut jotakin ötököitä ja nyt ne varmasti ovat paleltuneet hengiltä niin kylmää on ollut tänä keväänä. Mekin aloitimme talon lämmityksen uudestaan.

Arovuokot leviävät ja peittävät kuunliljat alleen. Kevätlinnunherneet lopettelevat kukintaansa. Tulppaaneista vielä saadaan nauttia. Kellukka 'Mai Tait' voisi varmaan jo jakaa. Koiranhammas'Pagodaa' jo levittelin muihinkin kukkapenkkeihin.

Hevoskastanja suoristaa lehtiään ja pukkaa samalla ilmoille kynttilänuppujaan. Japanintattaret vieressä venyvät pituutta ihan silmissä.

Varjohiipan kukinta alkaa olla jo ohitse, mutta sen lehdistö on niin kaunis. Punainen kerrottu jouluruusu jaksaa vielä kukkia ja sen vieressä kielokit jo lopettivat. Sen sijaat särkyneet sydämet aloitelevat juhliaan niinkuin myös pitkänhuiskeat suvikellot.

Elsiltä saadut kurjenmiekat kukoistavat keskipihalla. Kiitos sinne Ouluun!
Huomenna on päättäjäis- ja valmistujaispäivä. Onnea kaikille juhlijoille!