Maaseudun elämään kuuluu, että yllättäen naapurisi, ystäväsi tai muu tuttusi kurvaa pihaan ja kantaa sinulle valtavan määriä oman sadon tuotteita. Minulle kävi näin samana päivänä kaksi kertaa. Ensin sain avomaakurkkuja useita ämpärillisiä. Kun menin iltavuoroon töihin, työtoverini jakoi siellä oman maan kurpitsoja. Kurpitsoja oli ihan kohtuu määrä. Niistä sain oivan keiton.
Ei muuta kuin hihat heilumaan ja satoa pilkkomaan - säilöntähommiin! Ensin valmistin perinteisellä mallilla kurkkusäilötteellä, tillillä ja mustaherukanlehdillä satoa muutaman litran. Eihän kurkkumäärä siitä paljonkaan vähentynyt. Jaoin noita vihreitä vihanneksia ympäristöön ystäville.
Tillit alkoivat käydä vähiin. Seuraavaksi päätin käyttää niiden tilalla ohuita inkiväärlastuja.
Muistin mummolan ihanat etikkakurkut, joita syötiin lähes jokaisella aterialla kesäisin. Tottakait piti tehdä vielä "heti pöytään"-perinneversio.
Tilli loppui ihan kokonaan ja kaikki etikkapullot olivat tyhjentyneet. Kurkkuja vielä piisasi. Improvisoin lopuille kurkuille piparjuurilastuja. Piparjuurta kasvaa pihalla valtavat mättäät. Etikan korvasin limellä, jota jäi ylitse tyttären synttäriboolista. Käyhän se näinkin.
Irene: tunnutkin olevan nokkela emäntä..;D
VastaaPoistaJa sinusta pidetään, tuo on varma merkki<3
Aili-mummo, kiitos kauniista tulkinnoistasi! Varmaan ymmärrät minua enemmän maaseudun ihmisiä. Olen alun perin Helsingin kasvatteja. Tosin lapsuuden kesät vietin ihanassa mummolassa Etelä-Pohjanmaalla.
VastaaPoistaSe on sitten syksysato runsas. Kaikkea tulvii. Ihania ovat kurkkusäilykkeet, vaan hommaa on.
VastaaPoistaValkosipulikurkkuja pitäisi tässä vielä ssada aikaiseksi.
Minttuli, tervetuloa vaan tulviva syyssato! Mikäs sen ihanampaa, kuin runsaus. Kaikkea on riittävästi.
VastaaPoistaValkosipulikurkut jäivät sitten minun osaltani ensi syksyyn kokeiltavaksi.
Nami-säilykkeitä! Mistä näitä uusia reseptejä oiken tulee :)? Aurinkoista syyskuista viikonloppua sinne toivottelen.
VastaaPoistanami, mä tykkään noista ihan sellasenaan
VastaaPoistaNäyttääpä hyvälle!
VastaaPoistaMielenkiintoista kuulla, että olet Helsingin kasvatteja. Itse asuin nuoruusvuodet Helsingin Kruununhaassa ja muut vuodet ovat kuluneet Vantaalla ja Espoossa alle parinkymmenen kilometrin päässä keskustasta. Ja maalle muutosta haaveilen...
Markka, uusia reseptejä tulee ihan omasta päästä, kun pitää improvisoida.
VastaaPoistaHannele, ihan sellaisenan varmaan maistuu parhaalle. Mutta eivät säily niin kauan, että jotakin niille on tehtävä.
Sussi, minäkin olen aikoinaan muuttanut Espooseen Kruununhaasta, kun lapsia alkoi syntymään. Espoossa ole asunut neljässä eri lähiössä.